2025

Minna Kettusen kirjoittamaa Jaetun maan lapset -nimistä näytelmää esitettiin Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa 2017 ja 2018. Jaetun maan lapset -romaani (Väyläkirjat) ilmestyi 2022 ja äänikirja (Icasos) 2023.

Romaanin livvinkarjalaisen käännöksen Juatun muan lapset, käännöksen ovat tehneet Niko Tynnyrinen ja Natalia Giloeva.

Juatun muan lapset (ISBN 978-952-88-1122-0)

2018

Kirja on kooltaan juhlava, sisältäen monipuolisen artikkelikokoelman salmilaisten uuden elämän rakentamisesta uusilla “rannoillaan”.

Jukka Kokkosen toimittamassa kirjassa on hänen ja yhdentoista muun karjala-asiantuntijan artikkelia, jotka valottavat salmilaisten elämää ja kohtaloita 1948-2018.

• Heli Kananen

• Hannu Heikkilä

• Tapio Hämynen

• Sari Hirvonen

• Hannu Kilpeläinen

• Kaija Heikkinen ja Pirjo Strandén

• Eeva Rintamaa

• Jukka Partanen

• Oskari Ropponen

• Tarja Raninen-Siiskonen

• Raija Pyöli

Upeita sivuja huimat 415.

• Linkki kirjan takakanteen.

Jos ostat yhdessä Sama mua, uuvet rannat & Rajoil da randamil, saat toimituksen ilman postimaksua.

Vuosi

Tässä juhlavassa ja tuhdissa teoksessa tarkastellaan monipuolisesti Salmin ja salmilaisten historiaa, kansanperinnettä ja kieltä vankkaan arkistoaineistoon ja moderniin tutkimukseen nojautuen.

Kirjoittajia on kahdeksan ja he ovat tutkimusalojensa huippuasiantuntijoita Itä-Suomen ja Helsingin yliopistosta.

Salmin historiateos antaa salmilaisille ja jälkipolville vastauksia kysymyksiin, millaisista historian käänteistä juuremme rakentuvat, mitä vuosisatojen varrella tapahtuneesta voisimme oppia ja miten viedä salmilaista kulttuuriperintöä eteenpäin.

• Peräti 655 sivua, kaunis painos

• Tässä linkki kirjan takakanteen

Alkuperäinen painos 1989, myynnissä näköispainos 2011.

Tässä kirjassa runsaasti valokuvia esitettynä aluekohtaisesti kuvateksteineen: Tulema, kirkkojoki, Mäkipää, Uusikylä, Ylä-Uksu, Ala-Uksu, Uuksalonpää, Miinala, Karkku, Lunkulansaari, Mantsinsaari, Kovero, Räimälä, Varpaselkä, Manssila-Virtelä, Rajaselkä, Hanhiselkä, Kanabrojärvi, Orusjärvi, Palojärvi, Kaunoselkä ja Käsnäselkä.

Kirja kertoo lyhyesti myös Salmin historiatietoja ja listauksia muunnetuista sukunimistä.
Mukana myös sankarivainajien luettelo.

• Sivuja 328

2008

Tämä kirja on tarkoitettu niille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaa, laajentaa ja syventää sanavarastoaan sekä oppia puhumaan ja kirjoittamaan karjalaa kieliopillisesti oikein. Karjalalla tarkoitamme sitä kielimuotoa, jota ennen viime sotia puhuttiin ennen viime sotia Aunuksessa, Salmissa, Suistamolla ja osassa Suojärven pitäjää ja josta rajantakaiset karjalan puhujat käyttävät nimitystä livvin kieli tai karjala.

• Näin aloittaa alkusanoissaan Raija ja Ljudmila kirjan tarkoitusta.

Kirjassa on tarkasti käyttö- ja ääntämisohjeet.

• Sivuja 522

• Tässä linkki kirjan takakanteen.

2005

Viktor Kuusela on v. 1925 Salmissa syntynyt taidegraafikko ja professori.

Miehen elos -kirja on runokirjan ja graafisen taidekirjan yhdistelmä.

Livvin kieli oli hänen äidinkielensä ja tämä runokirja on yksi yritys kielen elvyttämisessä.

Kirjassa livvin kielisille runoille on myös suomenkieliset selitykset.

• Kuuselasta lisätietoja Wikipediassa

• Sivuja 82

2008

Kirja kertoo Salmi-Säätiön toiminnan historiasta 60-vuoden aikana.

Säätiön perustamisen lähtökohdista ja ensiaskeleista aina toiminnan vakiintumiseen kaikkine monimuotoisine tapoineen. Muutoksesta vuosikymmenten aikana.

Miten säätiön toiminta rahoitettiin, mikä merkitys on vuosittain jaettavilla stipendeillä.

• Linkki kirjan takakanteen

• Sivuja 64

1995, uusintapainos 2009

Kirja on raja-karjalaisen Salmin pitäjähistoriaa parhaimmillaan.

Kirjassa on tiivistä tietoa ja tuoreita tietoja tutkijoiden käyttöön avautuneista valtiollisen poliisin arkistoista.

Kirjan rakenne:

• Salmi ennen talvisotaa

• Talvisodan salmilaiset siviilisotavangit

• Salmilaiset välirauhan aikana

• Paluu Salmiin 1941-1944

Sivuja 114, lisäksi runsas liitemateriaali

• Linkki kirjan takakanteen

Kirja on 1991 otettu uusintapainos Anni Viljannon teoksesta vuodelta 1952.

Paljon tietoa Salmin pitäjän kylistä, runsaasti kuvitettu jokaisen salmilaisen kodin perusteos.

Salmin pitäjän historiaa, kuvauksia elinkeinoista, seurakuntaelämästä, opinahjoista, kunnanhallinnosta ja runsaasti kyläkuvauksia valokuvineen.

Kuvaukset myös sotavaiheista, sijoittamisista ja jälleenrakentamisesta.

• Sivuja 384

• Tässä linkki kirjan takakanteen

2000

Nykyaunusta ja karjalaiskulttuuria.

Oma kieli on näkyvin merkki kansan olemassaolosta ja identiteetistä. Tarkoitukseni on tarjota lukijalle näytteitä eri-ikäisten aunuksenkarjalaisten nykypuhekielestä ja lisäksi antaa tietoa myös heidän elioloistaan ja kulttuuristaan.

Aunus eli livvi on yksi karjalan kielen neljästä päämurteesta. Se on edelleen varsin elinvoimaista ja käyttökelpoista ainakin arkisessa kommunikoinnissa.

Kirjassa eri tarina ton ryhmitelty, kirjoitettu sekä livvin ja suomen kielellä.

• Sivuja 106

• Tässä linkki kirjan takakanteen

Karjalaisevakon lapsi muistelee.

Teoksessa matkataan pitkä evakkotie kirjoittajan suvun mukana rajakarjalaisesta Salmin pitäjästä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kautta Pohjois-Savoon, Maaningalle. Siirtokarjalaiset joutuivat aloittamaan uuden elämän lähes nollapisteestä.

Kuvaus kirjoittajan lapsuudesta 1950- ja 1960-luvulta antaa osuvaa ajankuvaa evakkoperheen sodanjälkeisistä oloista kaupungissa ja maaseudulla. Perhe sinnitteli toimeentulon haasteiden parissa, eikä lasten kouluttamista pidetty ensisijaisena tavoitteena.

Salmi-Seuran värikäs toiminta eri vuosikymmeniltä on saatu kirjan muotoon. Historiaa elävöittävät seuran jäsenten haastattelut ja kuvat seuran toiminnan eri vaiheista.

2026

Kiinnostaako karjalainen kasvisruoka? Mitä salmilaiset ovat syöneet sata vuotta sitten?
Miksi ruokapöydässä pitää olla aina pyhkin eli pöytäliina?

Argivoi da pyhähuttu – Salmin karjalaista ruokakulttuuria on arvokas ikkuna maailmaan ja elämäntapaan, joita ei sellaisinaan enää ole. Raja-Karjalaan kuulunut Salmi oli yksi Suomen itäisimmistä paikkakunnista vuoteen 1944 asti. Maanviljelys ja kalastus olivat pitäjän tärkeimpiä elinkeinoja, jotka heijastuivat salmilaiseen ruokapöytään: piirakoiden ja muiden leivonnaisten ohella korostuivat erilaiset sieni-, kasvis- ja kalaruoat.

Kirjaa voi tilata Karjalan sivistysseuralta

• Katso kirjan tarkempi kuvaus tästä

• Linkki kirjan tilaussivulle

2016

Kirja kertoo Salmin Kirkkojoelta evakkoon lähteneiden Mureen sisarusten arkielämästä vuosina 1944 - 1974. Nykyisin Mureen asutustila toimii Suomen Asutusmuseona.

• Linkki kirjan takakanteen

• Sivuja 163

Kirjaa voi tilata Asutusmuseosäätiöltä:
kirsti.tiirikainen@lapinlahti.fi
044 073 4366 tai 040 488 3012.
Kirjaa saa kesäaikaan Suomen Asutusmuseon museokaupasta Lapinlahden Alapitkältä hintaan 30 €.

Salmin Kirkkojoen kyläkirja. Kotiseutuhistoriaa ja muistoja arkielämän murroksista Kirkkojoella 1800-luvun lopulta toisen maailmansodan loppuun saakka. Evakkomatkat kuvataan naisten ja lasten näkökulmasta.

Kirjaa voi tilata Asutusmuseosäätiöltä:
kirsti.tiirikainen(at)lapinlahti.fi 044 073 4366 tai 040 488 3012

Hinta on 40 euroa sisältäen posti- ja pakkauskulut. Kirjaa saa kesäaikaan Suomen Asutusmuseon museokaupasta Lapinlahden Alapitkältä hintaan 30 euroa.